044 9258218

Nikamalukko, fasettilukko, subluksaatio

Erityisesti Suomessa kuulee puhuttavan paikallisen selkäkivun yhteydessä fasettilukosta, pois paikoiltaan menneestä nikamasta (subluksaatio), tai nikamalukosta. Ilmaisujen on tarkoitus olla maallikolle ammattijargonia helpommin ymmärrettävissä. Ne ovat kuitenkin lääketieteellisesti epätarkkoja ja harhaanjohtavia. Nimittäin todellisessa fasettinivelen lukkiutumisessa on kyse harvinaisemmasta ja huomattavasti vakavammasta tilasta kuin vain tavan kipujumista, joita manuaaliterapeuttien praktiikoilla hoidetaan. Mikäli terapeutti yrittäisi korjata vastaanotollaan oikeaa, lääketieteellistä fasettilukkoa, olisi hän tekemässä suurella todennäköisyydellä hoitovirheen (en tiedä näin onneksi koskaan tapahtuneen).

Fasettinivelet ovat kahden päällekkäisen nikaman välisiä tasoniveliä, jotka yhtäältä ohjaavat selkärangan liikkeitä, toisaalta rajoittavat niitä. Niitä ympäröi nivelnesteen täyttämä sidekudoskapseli, jonka tehtäviin kuuluu yhtäältä sallia, toisaalta rajoittaa nivelen liikkeitä. Lisäksi niveltä tukevat nikaman muut nivelsiteet ja ympäröivät lihakset sidekudoskalvoineen. Fasettinivelen lukkiutuminen on tila, joka edellyttää kaularangan nikaman ihan oikeaa sijoiltaanmenoa. Syynä on korkeaenerginen trauma kuten liikenneonnettomuus tai tapaturma.

Lukkiutumiseen johtavassa sijoiltaanmenossa nivelkapseli ja nivelsiteet repeävät. Kyseessä on siis tosiasiallinen selkärankavaurio. Siinä nikama pääsee siirtymään eteenpäin siten, että ylemmän nikaman fasettinivelpuolisko kiipeää ylämäkeen alemman nikaman nivelpuoliskon päälle, ja lipsahtaa sen yli jääden jumiin sen etupuolelle. Tällöin nivel on oikeasti pois paikoiltaan ja lukkiutunut (kuvassa alla, kohdassa B3). Tällainen tilanne tapahtuu lähinnä kaularangassa, sillä se on selkärankamme liikkuvin alue. Sielläkin se on yleisempää kohdassa, johon retkahdusvamman tai väännön kovimmat voimat kohdistuvat: nikamaväleissä C4-C5 ja C5-C6.

 

Fasettilukko
Fasettilukko (B3)

 

Toispuoleisessa fasettinivelen lukkiutumisessa vammamekanismina on kaularangan voimallinen eteen taipuminen yhdistyneenä kiertoon. Nikamaparin ylempi nikama vääntyy siten, että sen toisen puolen nivelpinta lipsahtaa alemman nikaman nivelpinnan yli jääden jumiin sen toiselle puolelle, jolloin nikama jää kiertyneeseen asentoon. Tällöin ylempi nikama on siirtynyt eteenpäin alle 25% suhteessa alempaan. Neurologisia vammoja esiintyy näissä tapauksissa n. 30%:lla. Kivun voimakkuus voi kuitenkin olla suhteellisen lievää, eikä pään asennosta voi vetää suoraa johtopäätöstä tilanteesta ilman röntgenkuvia. Tämä voi johtaa diagnoosin viivästymiseen, jolloin todennäköisyys pysyville hermovaurioille ja ortopediselle epämuodostumalle on huomattavasti suurempi.

Molemminpuoleisessa fasettinivelen lukkiutumisessa tilanne on vakavampi. Vammamekanismina on voimakas eteentaivutus ja siinä vaurioituvat niin nikaman etu- kuin takapuolenkin sidekudorakenteet. Tällöin nikamaparin ylempi nikama siirtyy eteenpäin 50% tai enemmän suhteessa alempaan ja tilaan voi liittyä myös nikaman rakenteiden murtumia. Molemminpuoleinen fasettinivelten sijoiltaanmeno on yleisempää kaularangan alaosissa. Neurologisia vammoja esiintyy n. 85%:lla ja neliraajahalvaus on yleinen.

Kaularangan nikamien sijoiltaanmeno ja fasettien lukkiutuminen diagnosoidaan röntgenkuvista tai tietokonetomografialla. Se korjataan yleisanestesiassa suhteellisen voimakasta vetoa käyttäen. Joissain tapauksissa korjaaminen tapahtuu vetohoitolaitteella useiden päivien kuluessa, tai tarvittaessa kirurgisesti. Stabiloituminen tapahtuu itsekseen paranemalla, jolloin käytetään aluksi tukikauluria ja myöhemmin kuntouttavia harjoituksia. Vaikeissa tapauksissa joudutaan nikama stabiloimaan kirurgisesti.

Lannerangassa fasettilukko on vielä harvinaisempi, ja vaatii yleensä murtuman. Koreassa on kuitenkin raportoitu tapaus, jossa onnistuttiin saamaan aikaan lannerangan fasettilukko ilman nikaman murtumaa. Siinä epäonninen työmies oli jäänyt 2000 kiloa painavan levyn alle puristuksiin. Sijoiltaan mennyt lannenikama aseteltiin paikoilleen ja stabiloitiin kirurgisesti sauvoilla ja ruuveilla.

Fasettilukko on siis onnettomuudesta seurannut harvinainen ja vakava selkärankavaurio. Sitä ei tapahdu kenelle hyvänsä meistä, eikä se tule ihan mihin osaan selkärankaamme tahansa. Diagnoosia ei suinkaan tehtäisi praktiikalla kevyen käsin tunnustelun ja parin oireprovokaatiotestin perusteella. Eikä tilannetta ihan tuosta noin vain korjattaisi vastaanotolla ilman nukutusta. Fasettilukko diagnosoidaan ja hoidetaan sairaalassa.

Manuaaliterapeuttien vastaanotoilla hoidetaan kipuun liittyviä toiminnanhäiriöitä. Niskaa tai selkää on ollut vaikeaa liikuttaa kivun ja lihasjännityksen takia, ei siksi että jokin oli suorastaan poissa paikoiltaan ja peräti lukossa. Tällainen tavan kipujumi on yleinen ja hyvänlaatuinen tila, ja se reagoi varsin hyvin kevyeenkin manuaaliseen käsittelyyn sekä omatoimiseen harjoitteluun.

Manipulaatio ei ole korjaava toimenpide, vaan yksi keino monien joukossa, joka voi vähentää kivun ja jäykkyyden tunnetta. Teoriaa manipulaatiolla korjattavasta mekaanisesta toiminnanhäiriöstä ei olla lukuisista tutkimuksista huolimatta kyetty vahvistamaan. Aiheesta voit lukea lisää tri Bharam Jamin artikkelista: A new Paradigm in Manual Therapy: Abandoning Segmental Motion Palpation.

 

Lähteet:

Bialosky, Joel E. – Bishop, Mark D. – Price, Don D. – Robinson, Michael E. – George, Steven Z. 2008: The Mechanisms of Manual Therapy in The Treatment of Musculoskeletal Pain: A Comprehensive Model. US National Library of Medicine. National Institutes of Health. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2775050/

Braakman, R. – Vinken, P. J. 1967: Unilateral Facet Interlocking in The Lower Cervical Spine. J Bone Joint Surg Br May 1967 vol. 49-B no. 2 249-257. http://www.bjj.boneandjoint.org.uk/content/49-B/2/249.full.pdf+html

Dvorak et al. 2007:
Clinical Outcomes of 90 Isolated Unilateral Facet Fractures, Subluxations, and Dislocations Treated Surgically and Nonoperatively. Spine. 2007; 32(26):3007-3013

Im et al. 2012: Bilateral Locked Facets at Lower Lumbar Spine Without Facet Fracture: A Case Report. Korean Journal of Spine. 2012 Sep; 9(3): 278–280.

Jam, Bahram 2016: A new Paradigm in Manual Therapy: Abandoning Segmental Motion Palpation. Advanced Physical Therapy Education Institute (APTEI), Thornhill, ON, Canada

Scher, A. T. 1977: Unilateral Locked Facet in Cervical Spine Injuries. American Journal of Roentgenology. 1977;129:45-48. 10.2214/ajr.129.1.45 http://www.ajronline.org/doi/pdf/10.2214/ajr.129.1.45

Unilateral and Bilateral Locked Facets. LearnRadiology.com. http://www.learningradiology.com/archives2011/COW%20455-Uni%20Lock%20facet/unilockfacetcorrect.htm

Scroll to top