Kiputiede

Sanavalinnoilla on merkitystä

Aikaisemmissa kirjoituksissani olen käsitellyt manuaalisissa terapioissa käytettävien termien ongelmallisuutta. Mutta voiko niistä olla konkreettista haittaa?

The Journal of Neurosciencessa julkaistussa tutkimuksessa koehenkilöille uskoteltiin, että heidän käsivarrelleen levitettäisiin sekä kivulle herkistävää kapsaisiinivoidetta että sinänsä vaikutuksetonta perusvoidetta. Kapsaisiini on chilipaprikoissa esiintyvä yhdiste, joka saa aikaan polttavaa tuntemusta kudoksissa. Tosiasiassa tutkimuksessa käytettiin ainoastaan yhdenlaista voidetta, joka ei sisältänyt kapsaisiinia. Voidetta säilytettiin kahdessa erilaisessa tuubissa, joista toinen oli nimetty Hot ThermoDura -kapsaisiinivoiteeksi ja toinen Yliopiston sairaalan perusvoiteeksi. Voideltuja ihoalueita ärsytettiin termaalisesti ja koehenkiöt arvioivat kokemansa kivun intensiteetin VAS-kipujanalla. Myös heidän selkäytimensä kuvattiin fMRI:llä.

”Kapsaisiini”-voiteen ihoalueilla kipukynnys laski ja koettu kipu voimistui verrattuna kontrollivoideltuihin ihoalueisiin. Lisäksi selkäytimen toiminnassa tapahtui fasilitoitumiseen viittaavia muutoksia ihoa vastaavilla selkäydintasoilla.

Eli uskottelemalla voiteen tekevän kipuherkäksi tehtiin sillä voideltu alue herkemmäksi kivulle siten, että se näkyi myös selkäytimen toiminnassa.

Jos terapiaan tulleelle asiakkaalle sanotaan vastaanotolla: ”Tämä häiriö aiheuttaa ongelmasi ja altistaa sinut kipeytymään uudelleen”, mitäpä arvelette että käy?

Sillä on merkitystä miten asioista puhutaan, eikä kyse ole vain harmittomista väärinkäsityksistä.

 

Lähteet

Geuter, Stephan – Büchel, Christian 2013: Facilitation of Pain in the Human Spinal Cord by Nocebo Treatment.