Uncategorized

Hoidetaanko oiretta vai sen aiheuttajaa?

Joskus minulta kysytään, hoidanko ”vain oiretta”, vai korjaanko oireen aiheuttavan vian, ns. ongelman ”Juurisyyn”.

Manuaalinen terapia on pitkään perustunut ajatukselle siitä, että mekaaninen vika aiheuttaa asiakkaan kivun ja sen korjaaminen poistaa kivun. Tällainen ajattelu ei kuitenkaan huomioi kivun kompleksista luonnetta ja sitä, ettei manuaalisissa terapioissa väitettyä mekaanista vikaa ole kyetty lukemattomista yrityksistä huolimatta tarkkaan määrittelemään tai tieteellisesti todistamaan. Niinpä ajatus kivun Juurisyystä tuntuu minusta liian yksinkertaistavalta.

Otetaan havainnollistava esimerkki: tukkeutunut sepelvaltimo aiheuttaa sydänlihaksen iskemian kautta puristavaa rintakipua, yläraajasärkyä ja hengenahdistusta. Tilanne on mahdollista korjata ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella. Mutta: stenttaaminen pelastaa potilaan elämän, muttei välttämättä poista kipua. Toisaalta, onko tukkeutunut sepelvaltimo sydäntaudin Juurisyy? Eikö geneettisellä alttiudella, ravitsemuksella, liikunnan puutteella ja tupakoinnilla ole mitään tekemistä asian kanssa? Mikä niistä on Juurisyy? Syntyykö sepelvaltimotauti tyhjiössä?

Tein vähän internethakuja, ja törmäsin lääkäri Richard I. Cookin mielenkiintoisen kirjoitukseen How Complex Systems Fail. Cook kuvaa kompleksiset järjestelmät, kuten ihmisen elimistön, syntyjään alttiina häiriöille. Romahtaminen on aina mahdollisuuksien piirissä, mutta siihen vaaditaan useita samanaikaisia järjestelmää heikentäviä häiriöitä. Yksittäiset häiriöt eivät yleensä ole riittäviä kaatamaan systeemiä, joka on kykeneväinen puolustautumaan ja toimimaan heikentyneenäkin. Kun järjestelmä lopulta kaatuu lukuisten häiriöidensä lannistamana, ei ole kyse yhdestä ainoasta syystä, vaan romahdusta edeltäneistä olosuhteista, jotka eivät välttämättä olleet aivan ilmeisiä tarkasteltaessa järjestelmää ennen sen kaatumista. Aina vahinkoa ei voida ennakoida, vaan tilanne on korjattava sen tapahduttua.

Cookin mukaan Juurisyyhyn perustuvat arvioinnit eivät osoita ongelman teknistä ymmärtämistä vaan ilmentävät sosiaalista ja kulttuurillista tarvetta syyttää jotakin spesifiä, paikallista tekijää lopputuloksesta. Takertuminen Juurisyyn ajatukseen voi hänestä estää ongelman todellisen luonteen hahmottamisen, siitä oppimisen, ja optimaalisten ratkaisumallien kehittämisen.

Hoidanko siis ongelman Juurisyytä vai sen oiretta?

Minä hoidan ihmistä.

 

Lähteet

Cook, Richard I. 1998: How Complex Systems Fail. Cognitive technologies Laboratory University of Chicago.